Kaikista ei ole niille areenoille. Eikä ole tarviskaan. Jalkapalloa voidaan pelata myös alemmilla tasoilla, maailmanlaajuisesti, jokainen omalla tasollaan.
Sanomatattakin on selvää, että futis on maailman suosituimpia joukkuelajeja. Olen henkilökohtaisesti saavuttanut EM-hopeaa. Se tapahtui alle 18-vuotiaiden kisoissa n. 40 vuotta sitten.
Maailma on niistä ajoista muuttunut, jalkapallo vähän vähemmän. Olosuhteet ovat parantuneet. Lajin harrastajien määrä kasvanut. Pelien taso ja tempo myös. Aina ajoittain tuo turnaus saapuu muistini lokeroihin upeana saavutuksena.
Kaikesta huolimatta olen nauttinut yhtä paljon valmentamisesta, ja nimenomaan junioreiden seurassa. Olen saanut kokea hienoja hetkiä tuhansien lasten kanssa eri puolella valtakuntaamme. Niistä koskettavimmat ovat tapahtuneet silloin, kun näen lapsen/nuoren ilmeessä onnistumisen iloa.
Viimeksi tällaisia ilonhetkiä koin LeKi-futiksen futiskoulussa muutama viikko sitten.
Lempälässä on lähtetty rohkeasti parantamaan talvisia olosuhteita suunnittelemalla hallia, kaikenikäisille.
Osalle tulevista futaajista se on tärkeää kehityksen kannalta. Joillekin toisille fyysisen kunnon ylläpitämiseksi.
Jalkapallo on yhteisöllisyyttä ja upea laji myös sosiaalisesta näkökulmasta. Edullinen harrastus, jota lähes jokainen voi harrastaa, iästä riippumatta. On pakko mainita, että Tampereella pelattiin viime viikolla 70-vuotiaiden turnaus, joka osoittaa, että osalla sen harrastajista jalkapallo kuuluu elämänkaaren jokaiseen vuosikymmeneen.
Kuten mainitsen, tunnen Lempäälän toimintaa varsin hyvin. siitäkin syystä toivon, että mahdollisimman moni osallistuu Vaparihallin tukemiseen. Heidän haaveensa, unelmansa ja toiveensa saa minulta täyden tuen. Henkisesti ja pienellä taloudellisella panoksella.
Meistä jokainen voi osallistua tähän projektiin. Liity joukkoon. Kiitos!
Atik Ismail, lähihoitaja, valmentaja, tietokirjailija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti